Siitä on aikaa, kun suvivirttä kevätjuhlissa lauloin, kansakoulua kävin Kainuun maisemissa pienessä kyläkoulussa Oulunjärven rannalla. Luokkakavereina oli eri-ikäisiä lapsia, luokkia yhdisteltiin pienen lapsimäärän takia. Ruokailun aikaan kannettiin velli- tai puuroämpäri luokan eteen ja lusikoimme makaronivelliä nälkäämme. Syksyllä keräsimme kouluun marjoja, meillä oli perunannostoloma ja osallistuimme työntekoon. Terveydenhoitaja kierteli kylillä rokottamassa lapset, piiloon mentiin jos oli tiedossa milloin pistäjätäti oli tulossa. Talvella kuljin koulumatkat hiihtäen ja sulanaikaan kävellen. Kesät olivat aina aurinkoisia ja kuumia, uimme Kainuun meressä, Oulunjärvessä, sieltä ammensin eväät elämääni.
Miten lasten koulu sujuu 2000-luvulla?
Teatteriesitys lapsille Kannelmäen kirjastossa. Kuva: Irma Marttila.
Lapseni saivat pitää koulukirjansa, nykyisin kirjat kiertävät luokalta toiselle. Kierrätys sinänsä on hyvä asia, mutta koulukirjoissa saattaa olla härskejä kommentteja, kuvia, vastaukset valmiina. Lasteni kouluissa opiskeltiin kieliä pienissä ryhmissä, nykyään alle 10 oppilaalle ei järjestetä ryhmää. Lastenlasten koulussa oli A-ranska, englanti ja ruotsi, mutta käytännössä jo vuosia koulu on tarjonnut vain A-englantia ja jos on halunnut opiskella muuta kieltä, on täytynyt vaihtaa koulua.
Ennen kouluissa oli terveydenhoitaja päivittäin paikalla, nykyään terkkari käy koululla kerran viikossa hoitamassa rokotukset ja tarkastukset, lasten huoliin hänellä ei ole aikaa. Lasteni hampaat on hoidettu hyvin ja purukalut ovat kunnossa. Nyt lapset jonottavat hoitoon, onko tarjolla opastusta tai fluoraamista? Oikomiseen voi olla pitkä jono, vaikka pikku potilaan hampaita särkee.
Oikomiseen voi olla pitkä jono,
vaikka pikku potilaan hampaita särkee
Koululaiset kävivät ennen teatterissa, konserteissa, näyttelyissä, leirikoulussa jne. Nykyään koulujen rahat menevät lähinnä kiinteistövirastolle maksettaviin vuokriin ja oppilasta kohti oleva raha on naurettavan pieni. Kynien ja kirjojen jälkeen rahaa ei jää edes bussilippuihin. Lastenlasteni koulussa vanhempainyhdistys osti koululle opetuskäyttöön kirjoja. Hajonneen mankan tilalle hankittiin uusi, koko koulun lapset on viety elokuviin. Miten on laita kouluissa, joissa ei ole aktiivista vanhempainyhdistystä?
Kolme vuotta sitten Naisyhdistys kysyi, miksi toistamme 1990-luvun virheet. Nyt olemme jo aivan kuilun reunalla ja tilanne on saavuttamassa vaa’an keikahtamispisteen, jonka jälkeen korjausten teko on äärimmäisen kallista ja aikaa vievää ja inhimillinen hinta hyvin raskas:
Helsingin Sos.dem. Naisyhdistys 25.11.2013: Miksi toistamme 1990-luvun virheet? Lasten ja nuorten palvelujen leikkaukset tulevat kalliiksi.
Väsyvätkö oppilaat ja opettajat?
Muutosten kourissa on kouluelämä, hallituksen leikkaukset eivät taida helpottaa arkea koulussa. Opettajien väsymys puhututtaa, ryhmäkoot ovat kasvaneet ja opettajien mukaan opetussuunnitelmaa on lähes mahdotonta saada suoritetuksi annetuissa tunneissa, mihinkään ylimääräiseen ei ole aikaa eikä rahaa.
HS 29.3.2016: Liki puolet kuudesluokkalaisista on tympääntynyt kouluun, etenkin maahanmuuttajaperheiden lapset uupuvat
OECD:n vertailun mukaan Suomessa oppimistulosten erot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat EU-maiden suurimpia. Uupumus ja koulua kohtaan tunnettu kyynisyys ovat yleistyneet. Tulokset ovat huolestuttavia, kaikki lukiolaistytöt, peruskoulun kuudesluokkalaiset pojat sekä maahanmuuttajalapset eivät voi hyvin koulussa.
Miten suomalaisessa koulussa edistetään maahanmuuttajalasten opetusta?
Maahanmuuttajaoppilaat ovat yliedustettuina uupuneiden ryhmässä, heistä moni kokee itsensä ulkopuoliseksi. Ei ole hyvä uutinen, että niin moni kokee itsensä ulkopuoliseksi, eikä pysty integroitumaan. Mitä seurauksia ja vaikutuksia on sillä, että et tunne kuuluvasi opetusryhmään? Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kyyninen suhtautuminen kouluun voi ennustaa koulupudokkuutta. On todella huolestuttavaa, jos koulupolut alkavat eriytyä vahvasti jo tässä vaiheessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että maahanmuuttajaoppilaat eivät ole yhtenäinen ryhmä, heidän taidoissaan on isoja eroja. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa jokaisen lapsen koulupolkua.
Lisää iloa, leikkiä, luovuutta, tutkimista, erilaisia oppimisympäristöjä, sekä sosiaalisten taitojen opetusta
Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaistyttöjen uupumus on selvästi yleistynyt parin viime vuoden aikana. Oppilaat kokevat väsymystä ja riittämättömyyttä, kovat vaatimukset ohjaavat keskittymään enemmän suorituksiin kuin oppimiseen ja sen tuottamaan iloon. Onko suomalainen koulu raskas ja puurtamiseen keskittyvä?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely
Hyvä uutinen keskiviikolta 30.3.2016, nykylapset oppivat tuntemaan miltä toisesta tuntuu?
YLE uutiset: Miksei meille koulu opettanut tätä? Nykylapset oppivat tunnistamaan miltä toisesta tuntuu
Haaste teille naiset, perustetaanko OPET ILMAN RAJOJA?
Otetaan mallia Kreikasta, uskomatonta työtä siellä tehdään vapaaehtoistoimin lasten hyväksi, mekin voisimme auttaa esim. pikkuisia pakolaislapsia.
Kuvia Kreikasta: Pakolaislapset pääsevät aloittamaan koulutiensä ateenalaisessa koulussa
Irma Marttila
pj, Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys
Päiväkotilapset retkeilemässä Laajasalossa. Kuva: Irma Marttila.
